Tänä aamuna valmistui jälleen uusi pitkä huivi. Lankana Novitan 7-veljestä, värinä hento roosa ja toisena lankana ruskeanpunaista Jussia. Tästä tykkään.

Salongissa olen iltapuhteina tehnyt myös kortteja. Virolaista merinovillaa jäi sen verran pieniä pätkiä, ettei niistä oikein muuta olisi syntynyt, niistä tuli sitten kukkia kortteihin.

Sairasloma lähentelee loppuaan, töihin paluu päivä on jo päätetty tai siihen pyritään. Pelottaa! Tunnen itseni maailman epäsosiaalisimmaksi, hiukseni kasvavat villalankaa ja olen tottunut liikkumaan enimmäkseen villasukissa talon ja Salongin väliä. Enkä tiedä vielä olenko työkykyinen, olenko jo terve. Mutta itse toivoin tätä, haluan yrittää. Nyt on siis kolme viikkoa aikaa muuttua haahuilevasta villalankapeikosta normaaliksi työssäkäyväksi ihmiseksi. Saa nähdä miten käy.